Oma tili

Punkki

punkin purema

[vc_row][vc_column width=”1/2″][vc_column_text]

Punkki eli puutiainen tavataan yleisimmin rannikkoalueilla ja itäisessä Suomessa. Suomessa on arvioitu vuositasolla olevan jopa satoja tuhansia punkin puremia, joista suurin osa jää kokonaan huomaamatta tai tartuntamielessä viattomiksi. Punkin puremasta tyypillisin jälki jää ihoon n. 2-3 cm kokoisena paikallisena ihon ärsytysreaktiona.

Puutiaisilla on kolme kehitysvaihetta (toukka eli larva, nymfi ja aikuinen) ja kehittyäkseen seuraavaan vaiheeseen se tarvitsee ateriakseen verta. Vaiheesta toiseen siirtyminen ottaa ilmasto-olosuhteista riippuen noin vuoden verran aikaa. Ihmistä pistävät erityisesti pienet 1-2 mm kokoiset nymfit sekä aikuiset punkit, nämä myös tartuttavat parhaiten mikrobeja. Suurin osa ihmisten puremista aiheuttaa pienet nymfit, jotka voivat kokonsa takia jäädä huomaamatta. Punkki saattaa levittää erilaisia sairauksia, joista oikeastaan kaksi ovat merkityksellisiä väestön tasolla katsottuna. 

[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”11442″ img_size=”full”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]

BORRELIOOSI

Selvästi yleisempi on Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama borrelioosi, jota kantaa keskimäärin noin 10-20 % punkeista. Borrelioosiin sairastuu vuodessa Suomessa jopa 6000 ihmistä.  Borreliabakteeria vastaan ei ole olemassa rokotetta, mutta siirtyäkseen punkista ihmiseen se tarvitsee useiden tuntien, jopa vuorokauden kiinnittymisen. 

Puutiainen vie imukärsänsä ihon läpi ja kiinnittyy iholle tiukasti. Aterioidessaan puutiaisen suolistossa lymyävät borreliabakteerit kulkeutuvat suolistosta puutiaisen sylkirauhasiin ja sitä kautta vähitellen ihmisen ihoon. Infektioriskiä pidetään kuitenkin siis pienenä, mikäli punkki saadaan poistettua alle vuorokaudessa ja rutiininomaista antibioottikuuria ei suositella yleisesti.

Borrelioositartunnan merkkinä pidetään noin viikon kuluessa laajenevaa vaeltavaa punoitusaluetta, joka on halkaisijaltaan yli 5 cm ja jonka keskiosa voi vaalentua. Yleensä tässä vaiheessa aloitettu antibioottikuuri parantaa infektion muutamassa viikossa ja estää sen kroonistumisen. 

Hoitamattomana borreliabakteeri saattaa aiheuttaa moninaisia ja mahdollisesti kroonistuvia Iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita sekä kasvohermohalvausta lapsilla ja nuorilla (Bellin pareesi). Sairastettu borrelioosi ei tuo immuniteettia taudille eli sen voi sairastaa uudelleenkin. Hankalista jälkiseuraamuksista huolimatta tauti itsessään ei ole suoraan henkeä uhkaava.

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”11443″ img_size=”large”][/vc_column][vc_column width=”2/3″][vc_column_text]

TBE (puutiaisaivokuume)

Toinen väestötasolla merkittävä, mutta selvästi harvinaisempi (noin 40-60 vuodessa) on TBE-viruksen (Tick borne encephalitis) aiheuttama puutiaisaivotulehdus, joka tunnetaan myös nimillä Kumlingen tauti ja puutiaisaivokuume. Tähän viruksen aiheuttamaan tulehdukseen ei ole lääkehoitoa, mutta rokottamalla voidaan suojautua TBE-viruksen seuraamuksilta. TBE:tä esiintyy Suomessa käytännössä vain rajatuilla riskialueilla ja riskialueillakin vain noin 1% puutiaisista kantaa tautia.

TBE-virus piileksii puutiaisen sylkirauhasissa ja mahdollinen TBE-virus tarttuu jo minuuteissa punkin aloitettua ruokailunsa syljen kautta. TBE-infektio on kaksivaiheinen ja oireita ilmenee arviolta noin 10-30 prosentilla tartunnan saaneista. Yleensä noin viikon (mutta jopa kuukauden) kuluttua puremasta on kuumeilua, epämääräisiä infektio-oireita ja sairauden tunnetta. Tämä vaihe kestää noin viikon verran ja suurin osa infektioista päättyy tähän. 

Seuraavassa vaiheessa noin viikon-parin kuumeettoman jakson jälkeen noin neljännes sairastuu aivotulehdukseen. Mahdollisia aivotulehduksen oireita ovat korkea kuume, päänsärky, pahoinvointi, niskajäykkyys, valonarkuus sekä neurologiset oireet kuten tajunnantason häiriöt, kouristukset ja halvausoireet.

Aivotulehduksen hoito kuuluu aina lääkärin vastuulle ja pääsääntöisesti hoito toteutetaankin sairaalassa. Varsinaista lääkehoitoa tautiin ei ole. Osalle varsinaiseen aivotulehdukseen sairastuneista jää pitkäkestoisia – jopa pysyviä keskushermosto-oireita. Kerran sairastettu tauti antaa elinikäisen immuniteetin uutta tartuntaa vastaan. Kuolleisuus varsinaiseen aivotulehdukseen sairastuneilla on luokkaa 0.5-1 %.

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]

TBE-ROKOTE eli ”punkkirokote”

1.4.2020 päivitetyissä THL:n suosituksissa kerrotaan, että Suomessa kansallisen ohjelman maksuttomiin rokotteisiin ovat oikeutettuja 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka asuvat vakinaisesti tai kesäasunnossa seuraavilla alueilla:

  • Kemin eteläisissä kaupunginosissa
  • Simossa
  • Kotkan saaristossa
  • Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa
  • Raahen edustalla Preiskarin saaressa
  • Paraisilla
  • Lohjanjärven saaristoalue
  • Kustavissa
  • Vakituisesti Ahvenanmaalla asuvat

THL suosittaa rokotetta otettavaksi vain henkilöille, jotka oleilevat ja liikkuvat luonnossa kesäaikana yli 4 viikkoa. 

Vakavampia taudinkuvia esiintyy pääsääntöisesti iäkkäämmillä, pienillä lapsilla harvoin ja vakovat taudinkuvat ovat harvinaisia. Yleisesti ottaen alle 3-vuotiaiden lasten rokottaminen on THL:n nykysuositusten mukaan harvoin tarpeellista. Rokotteita on kuitenkin saatavilla myös yli 1-vuotiaille lapsille. 

On hyvä muistaa ja ymmärtää, että rokote ei karkoita punkkeja eikä suojaa punkin puremalta tai borreliabakteerin tartunnalta. 

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column width=”1/2″][vc_column_text]

PUNKIN POISTO

Punkin poistoon liittyy paljon uskomuksia ja erilaisia tapoja, joista toinen saattaa sopia toiselle paremmin ja asiantuntijat sekä terveysneuvonnat ovat montaakin eri mieltä parhaasta irroitustavasta. Oleellinen asia on valita omaan käteen sekä ajatukseen sopiva väline ja irroittaa punkki rauhallisella toiminnalla. Kiire ei ole ja hätäilyllä yleensä aiheutetaan vain enemmän haittaa kuin hyötyä. 

Faktaa on kuitenkin se, että punkkia ei kannata tukahduttaa rasvalla tai myrkyillä, koska silloin se saattaa oksentaa suolistonsa tyhjäksi ja siirtää borrelia-bakteerin ihmiseen normaalia nopeammin. 

Miten punkki sitten poistetaan?

Punkin poistamisessa suositellaan tartuntojen estämiseksi käytettäväksi suojahansikkaita, jos käytettävissä. Enenevissä määrin suositellaan nykyisin poistettavaksi rauhallisella suoralla vedolla ylöspäin. Tämä toteutetaan siten, että otetaan punkista kiinni esimerkiksi punkkipihdeillä mahdollisimman läheltä ihoa ja vedetään se ulos rauhallisella ylöspäin suuntautuvalla vedolla. Kevyesti voi samaan aikaan kääntää/pyöräyttää varovasti toiselle sivulle. Punkin poiston jälkeen iho ja käytetty työväline tulisi puhdistaa huolellisesti saippuapesulla sekä desinfioida.

Punkin poistoon tarvittavan työvälineen löydät verkkokaupastamme.

Minkä takia suora veto saattaa olla parempi kuin aiemmin ehdotettu kiertävä liike? Pyörittäessä punkkia noston yhteydessä on mahdollista että sen imukärsä katkeaa ja jää ihoon. Toki tämä on mahdollista myös suorassa vedossa, kuten muissakin erilaisissa toimintamalleissa. Jos kärsää jää ihoon ja sitä ei saada poistettua, niin elimistö yleensä poistaa punkinosat itsestään tunneissa / muutaman vuorokauden sisään haavaeritteen mukana. 

[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”11441″ img_size=”full”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]

MILLOIN SIIS LÄÄKÄRIIN?

Puremakohtaa on hyvä seurata muutaman viikon ajan. 

Mahdollinen borrelioosi:

Mikäli puremakohdan ympärille ilmaantuu yli 5 cm kokoinen rengasmainen, joko reunoiltaan tai kokonaan punoittava ihottuma-alue, on otettava yhteys terveydenhuoltoon. 

Mahdollinen puutiaisaivokuume:

Jos viikkoja punkinpureman jälkeen ilmaantuu epäselvää kuumeilua, niveloireita, lihasheikkoutta, pahoinvointia tai halvausoireita on otettava yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen. 

Omalta lääkäriltä tai päivystysaikaan puhelimitse terveysneuvonnasta saa neuvoja ja toimintaohjeita. Vuoden 2020 aikana koko Manner-Suomen alueelle on laajenemassa jo nyt kohtuullisen laajalti käytössä oleva päivytysapunumero 116117, jonne suositellaan soittamaan muutenkin ennen päivystykseen lähtemistä. Hätätilanteessa tai äkillisen voinnin romahtamisen yhteydessä tulee luonnollisesti soittaa 112.

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]

Jari Kouvalainen

Uskalla Auttaa Koulutuspalvelut Oy

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]