Punk­ki eli puu­tiai­nen tava­taan ylei­sim­min ran­nik­koa­lueil­la ja itäi­ses­sä Suo­mes­sa. Suo­mes­sa on arvioi­tu vuo­si­ta­sol­la ole­van jopa sato­ja tuhan­sia pun­kin pure­mia, jois­ta suu­rin osa jää koko­naan huo­maa­mat­ta tai tar­tun­ta­mie­les­sä viat­to­mik­si. Pun­kin pure­mas­ta tyy­pil­li­sin jäl­ki jää ihoon n. 2–3 cm kokoi­se­na pai­kal­li­se­na ihon ärsy­tys­reak­tio­na.

Puu­tiai­sil­la on kol­me kehi­tys­vai­het­ta (touk­ka eli lar­va, nym­fi ja aikui­nen) ja kehit­tyäk­seen seu­raa­vaan vai­hee­seen se tar­vit­see ate­riak­seen ver­ta. Vai­hees­ta toi­seen siir­ty­mi­nen ottaa ilmas­to-olo­suh­teis­ta riip­puen noin vuo­den ver­ran aikaa. Ihmis­tä pis­tä­vät eri­tyi­ses­ti pie­net 1–2 mm kokoi­set nym­fit sekä aikui­set pun­kit, nämä myös tar­tut­ta­vat par­hai­ten mik­ro­be­ja. Suu­rin osa ihmis­ten pure­mis­ta aiheut­taa pie­net nym­fit, jot­ka voi­vat kokon­sa takia jää­dä huo­maa­mat­ta. Punk­ki saat­taa levit­tää eri­lai­sia sai­rauk­sia, jois­ta oikeas­taan kak­si ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä väes­tön tasol­la kat­sot­tu­na. 

punkki kiinni ihossa

BORRELIOOSI

Sel­väs­ti ylei­sem­pi on Bor­re­lia burg­dor­fe­ri ‑bak­tee­rin aiheut­ta­ma bor­re­lioo­si, jota kan­taa kes­ki­mää­rin noin 10–20 % pun­keis­ta. Bor­re­lioo­siin sai­ras­tuu vuo­des­sa Suo­mes­sa jopa 6000 ihmis­tä.  Bor­re­lia­bak­tee­ria vas­taan ei ole ole­mas­sa roko­tet­ta, mut­ta siir­tyäk­seen pun­kis­ta ihmi­seen se tar­vit­see usei­den tun­tien, jopa vuo­ro­kau­den kiin­nit­ty­mi­sen. 

Puu­tiai­nen vie imu­kär­sän­sä ihon läpi ja kiin­nit­tyy ihol­le tiu­kas­ti. Ate­rioi­des­saan puu­tiai­sen suo­lis­tos­sa lymyä­vät bor­re­lia­bak­tee­rit kul­keu­tu­vat suo­lis­tos­ta puu­tiai­sen syl­ki­rau­ha­siin ja sitä kaut­ta vähi­tel­len ihmi­sen ihoon. Infek­tio­ris­kiä pide­tään kui­ten­kin siis pie­ne­nä, mikä­li punk­ki saa­daan pois­tet­tua alle vuo­ro­kau­des­sa ja rutii­nin­omais­ta anti­bioot­ti­kuu­ria ei suo­si­tel­la ylei­ses­ti.

Bor­re­lioo­si­tar­tun­nan merk­ki­nä pide­tään noin vii­kon kulues­sa laa­je­ne­vaa vael­ta­vaa punoi­tusa­luet­ta, joka on hal­kai­si­jal­taan yli 5 cm ja jon­ka kes­kio­sa voi vaa­len­tua. Yleen­sä täs­sä vai­hees­sa aloi­tet­tu anti­bioot­ti­kuu­ri paran­taa infek­tion muu­ta­mas­sa vii­kos­sa ja estää sen kroo­nis­tu­mi­sen. 

Hoi­ta­mat­to­ma­na bor­re­lia­bak­tee­ri saat­taa aiheut­taa moni­nai­sia ja mah­dol­li­ses­ti kroo­nis­tu­via Iho‑, nivel‑, hermo‑, sydän‑, lihas- tai sil­mä­oi­rei­ta sekä kas­vo­her­mo­hal­vaus­ta lap­sil­la ja nuo­ril­la (Bel­lin paree­si). Sai­ras­tet­tu bor­re­lioo­si ei tuo immu­ni­teet­tia tau­dil­le eli sen voi sai­ras­taa uudel­leen­kin. Han­ka­lis­ta jäl­ki­seu­raa­muk­sis­ta huo­li­mat­ta tau­ti itses­sään ei ole suo­raan hen­keä uhkaa­va.

Punkki aterioi

TBE (puu­tiai­sai­vo­kuu­me)

Toi­nen väes­tö­ta­sol­la mer­kit­tä­vä, mut­ta sel­väs­ti har­vi­nai­sem­pi (noin 40–60 vuo­des­sa) on TBE-viruk­sen (Tick bor­ne encep­ha­li­tis) aiheut­ta­ma puu­tiai­sai­vo­tu­leh­dus, joka tun­ne­taan myös nimil­lä Kum­lin­gen tau­ti ja puu­tiai­sai­vo­kuu­me. Tähän viruk­sen aiheut­ta­maan tuleh­duk­seen ei ole lää­ke­hoi­toa, mut­ta rokot­ta­mal­la voi­daan suo­jau­tua TBE-viruk­sen seu­raa­muk­sil­ta. TBE:tä esiin­tyy Suo­mes­sa käy­tän­nös­sä vain raja­tuil­la ris­kia­lueil­la ja ris­kia­lueil­la­kin vain noin 1% puu­tiai­sis­ta kan­taa tau­tia.

TBE-virus pii­lek­sii puu­tiai­sen syl­ki­rau­ha­sis­sa ja mah­dol­li­nen TBE-virus tart­tuu jo minuu­teis­sa pun­kin aloi­tet­tua ruo­kai­lun­sa syl­jen kaut­ta. TBE-infek­tio on kak­si­vai­hei­nen ja oirei­ta ilme­nee arviol­ta noin 10–30 pro­sen­til­la tar­tun­nan saa­neis­ta. Yleen­sä noin vii­kon (mut­ta jopa kuu­kau­den) kulut­tua pure­mas­ta on kuu­mei­lua, epä­mää­räi­siä infek­tio-oirei­ta ja sai­rau­den tun­net­ta. Tämä vai­he kes­tää noin vii­kon ver­ran ja suu­rin osa infek­tiois­ta päät­tyy tähän. 

Seu­raa­vas­sa vai­hees­sa noin vii­kon-parin kuu­meet­to­man jak­son jäl­keen noin nel­jän­nes sai­ras­tuu aivo­tu­leh­duk­seen. Mah­dol­li­sia aivo­tu­leh­duk­sen oirei­ta ovat kor­kea kuu­me, pään­sär­ky, pahoin­voin­ti, nis­ka­jäyk­kyys, valo­nar­kuus sekä neu­ro­lo­gi­set oireet kuten tajun­nan­ta­son häi­riöt, kou­ris­tuk­set ja hal­vausoi­reet.

Aivo­tu­leh­duk­sen hoi­to kuu­luu aina lää­kä­rin vas­tuul­le ja pää­sään­töi­ses­ti hoi­to toteu­te­taan­kin sai­raa­las­sa. Var­si­nais­ta lää­ke­hoi­toa tau­tiin ei ole. Osal­le var­si­nai­seen aivo­tu­leh­duk­seen sai­ras­tu­neis­ta jää pit­kä­kes­toi­sia — jopa pysy­viä kes­kus­her­mos­to-oirei­ta. Ker­ran sai­ras­tet­tu tau­ti antaa eli­ni­käi­sen immu­ni­tee­tin uut­ta tar­tun­taa vas­taan. Kuol­lei­suus var­si­nai­seen aivo­tu­leh­duk­seen sai­ras­tu­neil­la on luok­kaa 0.5–1 %.

TBE-ROKOTE eli ”punk­ki­ro­ko­te”

1.4.2020 päi­vi­te­tyis­sä THL:n suo­si­tuk­sis­sa ker­ro­taan, että Suo­mes­sa kan­sal­li­sen ohjel­man mak­sut­to­miin rokot­tei­siin ovat oikeu­tet­tu­ja 3 vuot­ta täyt­tä­neet ja sitä van­hem­mat hen­ki­löt, joil­la on koti­kun­ta Suo­mes­sa ja jot­ka asu­vat vaki­nai­ses­ti tai kesä­asun­nos­sa seu­raa­vil­la alueil­la:

  • Kemin ete­läi­sis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa
  • Simos­sa
  • Kot­kan saa­ris­tos­sa
  • Lap­peen­ran­nan Sam­mon­lah­den kau­pun­gin­osas­sa
  • Raa­hen edus­tal­la Preis­ka­rin saa­res­sa
  • Parai­sil­la
  • Loh­jan­jär­ven saa­ris­toa­lue
  • Kus­ta­vis­sa
  • Vaki­tui­ses­ti Ahve­nan­maal­la asu­vat

THL suo­sit­taa roko­tet­ta otet­ta­vak­si vain hen­ki­löil­le, jot­ka olei­le­vat ja liik­ku­vat luon­nos­sa kesä­ai­ka­na yli 4 viik­koa. 

Vaka­vam­pia tau­din­ku­via esiin­tyy pää­sään­töi­ses­ti iäk­kääm­mil­lä, pie­nil­lä lap­sil­la har­voin ja vako­vat tau­din­ku­vat ovat har­vi­nai­sia. Ylei­ses­ti ottaen alle 3‑vuotiaiden las­ten rokot­ta­mi­nen on THL:n nyky­suo­si­tus­ten mukaan har­voin tar­peel­lis­ta. Rokot­tei­ta on kui­ten­kin saa­ta­vil­la myös yli 1‑vuotiaille lap­sil­le. 

On hyvä muis­taa ja ymmär­tää, että roko­te ei kar­koi­ta punk­ke­ja eikä suo­jaa pun­kin pure­mal­ta tai bor­re­lia­bak­tee­rin tar­tun­nal­ta. 

PUNKIN POISTO

Pun­kin pois­toon liit­tyy pal­jon usko­muk­sia ja eri­lai­sia tapo­ja, jois­ta toi­nen saat­taa sopia toi­sel­le parem­min ja asian­tun­ti­jat sekä ter­veys­neu­von­nat ovat mon­taa­kin eri miel­tä par­haas­ta irroi­tus­ta­vas­ta. Oleel­li­nen asia on vali­ta omaan käteen sekä aja­tuk­seen sopi­va väli­ne ja irroit­taa punk­ki rau­hal­li­sel­la toi­min­nal­la. Kii­re ei ole ja hätäi­lyl­lä yleen­sä aiheu­te­taan vain enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. 

Fak­taa on kui­ten­kin se, että punk­kia ei kan­na­ta tukah­dut­taa ras­val­la tai myr­kyil­lä, kos­ka sil­loin se saat­taa oksen­taa suo­lis­ton­sa tyh­jäk­si ja siir­tää bor­re­lia-bak­tee­rin ihmi­seen nor­maa­lia nopeam­min. 

Miten punk­ki sit­ten pois­te­taan?

Pun­kin pois­ta­mi­ses­sa suo­si­tel­laan tar­tun­to­jen estä­mi­sek­si käy­tet­tä­väk­si suo­ja­han­sik­kai­ta, jos käy­tet­tä­vis­sä. Ene­ne­vis­sä mää­rin suo­si­tel­laan nykyi­sin pois­tet­ta­vak­si rau­hal­li­sel­la suo­ral­la vedol­la ylös­päin. Tämä toteu­te­taan siten, että ote­taan pun­kis­ta kiin­ni esi­mer­kik­si punk­ki­pih­deil­lä mah­dol­li­sim­man lähel­tä ihoa ja vede­tään se ulos rau­hal­li­sel­la ylös­päin suun­tau­tu­val­la vedol­la. Kevyes­ti voi samaan aikaan kääntää/pyöräyttää varo­vas­ti toi­sel­le sivul­le. Pun­kin pois­ton jäl­keen iho ja käy­tet­ty työ­vä­li­ne tuli­si puh­dis­taa huo­lel­li­ses­ti saip­pua­pe­sul­la sekä desin­fioi­da.

Pun­kin pois­toon tar­vit­ta­van työ­vä­li­neen löy­dät verk­ko­kau­pas­tam­me.

Min­kä takia suo­ra veto saat­taa olla parem­pi kuin aiem­min ehdo­tet­tu kier­tä­vä lii­ke? Pyö­rit­täes­sä punk­kia nos­ton yhtey­des­sä on mah­dol­lis­ta että sen imu­kär­sä kat­ke­aa ja jää ihoon. Toki tämä on mah­dol­lis­ta myös suo­ras­sa vedos­sa, kuten muis­sa­kin eri­lai­sis­sa toi­min­ta­mal­leis­sa. Jos kär­sää jää ihoon ja sitä ei saa­da pois­tet­tua, niin eli­mis­tö yleen­sä pois­taa pun­kin­osat itses­tään tun­neis­sa / muu­ta­man vuo­ro­kau­den sisään haa­vae­rit­teen muka­na. 

Punkin irrottaminen

MILLOIN SIIS LÄÄKÄRIIN?

Pure­ma­koh­taa on hyvä seu­ra­ta muu­ta­man vii­kon ajan. 

Mah­dol­li­nen bor­re­lioo­si:

Mikä­li pure­ma­koh­dan ympä­ril­le ilmaan­tuu yli 5 cm kokoi­nen ren­gas­mai­nen, joko reu­noil­taan tai koko­naan punoit­ta­va ihot­tu­ma-alue, on otet­ta­va yhteys ter­vey­den­huol­toon. 

Mah­dol­li­nen puu­tiai­sai­vo­kuu­me:

Jos viik­ko­ja pun­kin­pu­re­man jäl­keen ilmaan­tuu epä­sel­vää kuu­meilua, nive­loi­rei­ta, lihas­heik­kout­ta, pahoin­voin­tia tai hal­vausoi­rei­ta on otet­ta­va yhteys ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­seen. 

Omal­ta lää­kä­ril­tä tai päi­vys­ty­sai­kaan puhe­li­mit­se ter­veys­neu­von­nas­ta saa neu­vo­ja ja toi­min­taoh­jei­ta. Vuo­den 2020 aika­na koko Man­ner-Suo­men alu­eel­le on laa­je­ne­mas­sa jo nyt koh­tuul­li­sen laa­jal­ti käy­tös­sä ole­va päi­vy­tys­a­pu­nu­me­ro 116117, jon­ne suo­si­tel­laan soit­ta­maan muu­ten­kin ennen päi­vys­tyk­seen läh­te­mis­tä. Hätä­ti­lan­tees­sa tai äkil­li­sen voin­nin romah­ta­mi­sen yhtey­des­sä tulee luon­nol­li­ses­ti soit­taa 112.

Jari Kou­va­lai­nen

Uskal­la Aut­taa Kou­lu­tus­pal­ve­lut Oy